Haluatko auttaa katastrofien uhreja Suomessa ja maailmalla?
Perjantai 23.9. klo 14.00–19.00
Lauantai 24.9. klo 10.00–15.00
Pia Tanninen on ollut mukana Punaisen Ristin toiminnassa 20 vuotta.
Tänäkin vuonna hän osallistuu Nälkäpäivä -keräyksen toteuttamiseen.
“Kaksi asiaa, jotka nousevat ihan selvästi sydäntäni lähelle ovat juuri Nälkäpäivä-keräys ja ystävätoiminta.
Yleisesti ottaen, miksi olen mukana Punaisen Ristin toiminnassa on halu auttaa. On paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat apua ja itselläni on tällä hetkellä aikaa ja mahdollisuuksia tehdä asioita, joista on apua ihmisille.
Nälkäpäivä-keräysten toteuttamiseen olen osallistunut monella tavalla, sekä yleisiin järjestelyihin että itse keräämiseen. Aina keräyksestä on jäänyt hyvä mieli, että on tehnyt jotakin, jolla on merkitystä.
Jos on kerääjänä, niin tuntuu mukavalta, kun ihmiset tulevat juttelemaan lahjoitusta antaessaan. Monet haluavat jäädä vaihtamaan muutaman sanan kerääjän kanssa tai kertomaan omia muistojaan kun ovat olleet mukana kerääjänä. Ne ovat aina mukavia rupatteluhetkiä.
Keräystoimistolla työskenteleminen on myös hauskaa. Siellä jaetaan kerääjille
Tikkurilan osastossa Punaisen Ristin valtakunnallisen Nälkäpäivä -keräyksen toteuttamisesta vastaa keräysjohtaja Päivi Saukkonen.
Tänä vuonna lipaskeräys järjestetään 22.-24.9.
Päivi, miten Nälkäpäivä -keräys oikein toteutetaan?
“Punaisen Ristin Nälkäpäiväkeräys on vuoden päätapahtuma osaston keräysjohtajalle. Sen valmistelu aloitetaan jo keväällä ja tahti vain kiihtyy elokuun alusta alkaen.
Nälkäpäivänä kerätään rahaa Punaisen Ristin katastrofirahastoon, johon annettuja lahjoituksia ei sidota etukäteen mihinkään tiettyyn kohteeseen. Niitä käytetään aina siellä, missä avun tarve on suuri, niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Keräyksen toteuttaminen vaatii paljon suunnittelua, yhteydenottoja eri tahoihin, varusteiden huoltamista, vapaaehtoisten rekrytointia ja tiedottamista.
Lipaskeräyspäivinä keräystoimisto on auki viisi tuntia ja tarvittaessa kauemminkin. Sieltä jaetaan keräyslippaat vapaaehtoisille ja vastaanotetaan kerätyt rahat.
Nälkäpäiväkeräykseen on helppo osallistua, koska yksi tuntikin on jo merkittävä asia keräyksessä. Meillä on tosi hyvä yhteishenki keräysporukan kesken, kaikki ovat tervetulleita mukaan. Jokaisen panosta arvostetaan ja auttamisesta saa hyvän mielen”.
Tervetuloa kerääjäksi
Lisätietoja ja ilmoittautuminen Punaisen Ristin Oma -järjestelmässä
https://oma.punainenristi.fi/event/15448
Ensiapu on välittömästi tapahtumapaikalla sairaskohtauksen saaneelle tai loukkaantuneelle annettavaa apua, jonka tarkoituksena on estää lisävammat, vähentää kipua ja kärsimystä ja vakavassa tapauksessa pelastaa henki.
Tikkurilan osasto järjestää alueellaan ensiapupäivystyksiä erilaisiin tapahtumiin.
Ensiapupäivystystä järjestetään esimerkiksi erilaisissa liikuntatapahtumissa kuten vuosittain järjestettävässä Vantaan maratonissa.
Ansiokkaat vapaaehtoiset
Sähköposti tikkurila@osasto.punainenristi.fi
Päivi Saukkonen |
Punaisen Ristin valtakunnallinen Nälkäpäiväkeräys toteutettiin onnistuneesti jälleen kerran. Punaliiviset, keräyslippaita kantavat kerääjät liikkuivat kaduilla, kujilla ja kaupoissa syyskuun viimeisellä viikolla.
Tikkurilan osaston keräyspäällikkö Päivi Saukkonen on vastannut Nälkäpäiväkeräyksen koordinoinnista kaksi vuotta. Tehtävä on haasteellinen ja innostava.
Nälkäpäiväkeräys on tarkasti suunniteltu tapahtuma
Päivi kertoo, että Tikkurilan osastossa Nälkäpäivä -keräykseen valmistautuminen aloitetaan jo keväällä osallistumalla koulutuksiin ja perehtymällä keräämisestä annettuihin ohjeisiin. Punainen Risti huolehtii keräysjohtajien perehdyttämisestä hyvin. Ohjeita löytyy keräyksen toteuttamiseen ja monenlaisiin tilanteisiin sen aikana.
“Onneksi en tee tätä työtä yksin. Keräystiimi ja koko osasto sekä erityisesti sen hallitus on mukana Nälkäpäivä -keräyksen suunnittelussa ja toteutuksessa.” Päivi sanoo.
Keräysjohtajan työssä lehmän hermot ovat hyödylliset
Ennen varsinaisia lipaskeräyspäiviä vastuuhenkilöllä on monenlaisia tehtäviä. Hän esimerkiksi varmistaa keräysvälineiden riittävyyden ja huolehtii niiden säilyttämisestä lukitussa kaapissa. Toinen keräyksen onnistumisen kannalta keskeinen tehtävä on lipaskerääjien rekrytoiminen. Kerääjät perehdytetään ennen keräystä ja neuvotaan mahdolliset keräyspaikat.
Muistamista on paljon ja toiminta kiivastahtista, varsinkin keräyspäivinä. Päivi itsekin osallistuu lahjoitusten keräämiseen, mutta hänellä on myös päävastuu keräystoimiston toiminnasta. Työssä onnistumista auttaa järjestelmällinen työskentelytapa ja halu tehdä töitä yhdessä erilaisten ihmisten kanssa.
“Hyvät hermot auttavat paljon. Ja se ettei lannistu vaikka kaikki ei heti sujukaan. Pitää vaan yrittää uudelleen ja lopulta kaikki onnistuu.”
Tavallisesti suurimpana haasteena on kerääjien rekrytoiminen, mutta viime vuosina Koronan aiheuttama poikkeustilanne on aiheuttanut lisähaasteita keräyksen järjestämiseen. Ilmakin voi olla joskus haastava: kaatosateessa kerääjien on vaikeampi toimia kuin aurinkoisessa säässä.
Marja Ikonen ja Päivi Saukkonen keräyskeskuksessa. |
Keräysjohtaja ilahtuu ihmisten kanssa työskentelemisestä
Nälkäpäiväkeräyksen iloinen ilmapiiri ilahduttaa ja motivoi Päiviä Saukkosta keräyspäällikön työssä. Punaisella Ristillä on hyvä imago ja ihmiset tunnistavat Nälkäpäivä -kerääjät punaisesta liivistä.
“Kaduilla ja muissa julkisissa tiloissa kierteleviä kerääjiä kohdellaan ystävällisesti ja ihmiset tulevat oma-aloitteisesti antamaan rahaa keräyslippaaseen. Monet lahjoittajat sanovat, että teette tärkeää työtä”.
Keräykseen osallistuminen ilahduttaa myös vapaaehtoisia kerääjiä. Ryhmässä toimiminen, ihmisiltä saatu myönteinen palaute ja työ, jonka tulokset heti näkee, tekevät kerääjät iloisiksi. Monet kerääjät osallistuvatkin toimintaan vuosi vuoden jälkeen, koska kokevat tekevänsä hyödyllistä ja merkityksellistä vapaaehtoistyötä. Jokainen lahjoitus on tärkeä ja menee hyvään tarkoitukseen.
Tervetuloa mukaan uudet kerääjät!
Päivi kannustaa uusia kerääjiä tulemaan mukaan ensi vuoden Nälkäpäivä -keräykseen. Tikkurilan osasto tukee ja ohjaa kaikkia kerääjinä toimivia.
“ Kannattaa kokeilla, tulla rohkeasti mukaan, voi kokeilla vaikka vain yhden tunnin, voi tulla yksin tai kaverin kanssa. Ja itse kannattaa olla sellaisella vapautuneella ja iloisella mielellä. Kerääjän ei tarvitse tyrkyttää mitään kenellekään, riittää kun vain seisoo…. niin kyllä ihmiset tulevat itse vapaaehtoisesti antamaan rahaa. Ja siitä tulee kaikille hyvä mieli”.
Tule mukaan Tikkurilan osaston toimintaan.
Laila Bröcker lailabrocker()hotmail.com
Tikkurilan osaston monipuolista toimintaa esiteltiin uusien vapaaehtoisien tapaamisessa. Monenlaisia vapaaehtoistehtäviä onkin tarjolla, varsinkin jos syksyllä päästään takaisin normaalitoimintaan. Seuraavassa lyhyt esittely osaston toiminnasta.
Ystävätoiminta välittää vapaaehtoisia ystäviä toisen ihmisen läsnäoloa kaipaaville. Toimintaan voi osallistua joko työskentelemällä ystävävälityksessä tai ilmoittautumalla sen kautta ystäväksi itse. Kesäkuussa järjestetään ystävätoiminnan etäkurssi, joten mukaan ehtii vielä tulla ennen kesälomia. Kurssi löytyy Punaisen Ristin Oma –palvelusta. Tikkurilan osaston ystävätoimintaa koordinoi Irma Laine, jonka tavoittaa sähköpostilla (irma.sprtikkurila@gmail.com) ja puhelimella (040 764 9247). Voit myös soittaa ystävävälitykseen päivystysaikana, maanantaisin klo 14.30 - 17.00, puh. 043 826 9999.
Ystävävälitys aukeaa kesätauon jälleen maanantaina 23. elokuuta.
LäksyHelppi on läksykerho, jossa lapsia, nuoria ja aikuisopiskelijoita autetaan läksyjen tekemisessä. Ohjaajilla ei tarvitse olla opetusalan kokemusta, tärkeintä on kannustava ja motivoiva asenne. Jos toiminta kiinnostaa sinua, ota yhteyttä Aulikki Tertsuseen sähköpostilla (aulikkit@hotmail.com) tai soita numeroon 040-7096220. Syksyllä myös Läksyhelppi -toimintaan järjestetään koulutusta.
Ensiapuryhmän toimintaan voi osallistua, vaikka ei olisi käynyt vielä ensiapukursseja. Ryhmässä harjoitellaan perusensiapua ja järjestetään myös teorialuentoja. Kokoontumiset ovat parittomien viikkojen maanantai-iltaisin. Voit tulla myös mukaan vapaaehtoisen pelastuspalvelun (vapepa) toimintaan. Vapepalaiset ovat mukana esimerkiksi kadonneen ihmisen etsinnöissä, antavat henkistä tukea kriisien uhreille ja auttavat evakuoinneissa. Ensiapuryhmän ja Vapepan toiminnasta saat lisää tietoa Heikki Laiholta (heikki.sprlaiho@gmail.com).
Keräystoimintaan osallistuminen on helppo tapa osallistua Punaisen Ristin toimintaan. Tärkein vuosittainen keräystapahtuma on syyskuussa järjestettävä nälkäpäiväkeräys, johon toivotaan mukaan paljon kerääjiä. Nälkäpäiväkeräyksen tulot käytetään sekä kotimaan onnettomuuksien uhreille että ulkomaan kriisikohteisiin. Tikkurilan osaston kerääjäksi voit tulla suoraan keräyskeskukseen (Tikkuraitti 11 A, 01300 Vantaa), eikä sinun tarvitse ennakkoilmoittautua. Lisätietoja voit kysyä keräystoiminnan johtaja Päivi Saukkoselta sähköpostilla (paivi.sprtikkurila@gmail.com).
Tikkurilan osaston nuorten toimintaa uudistetaan parhaillaan. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet nuoret ovat tervetulleita ideoimaan ja kehittämään uusia toimintamuotoja. Ota yhteyttä Heidi Kokkoseen (heidi.sprtikkurila@gmail.com).
https://rednet.punainenristi.fi/Tikkurila
https://www.facebook.com/sprtikkurila
Tervetuloa mukaan toimintaan!
Hei Päivi! Kerro meille itsestäsi!
Olen juuri työeläkkeelle siirtynyt, alunperin anestesiaerikoislääkäri, jollaisia töitä tein erikoistumisen jälkeen Peijaksen sairaalassa ja SPR/ICRC komennuksilla (1989 Thaimaa, 1991 Pakistan ja 1992 Somalia). 1991 lähtien ja vuodesta 2002 päätoimisesti tein kohdemaissa terveyden- ja sairaanhoidon ohjelmajohtamista (SPR delegatti ICRC:n delegaatioissa). Viimeiset komennukset olivat Liberiassa 2003-2006 ja Afghanistanissa 2006-2008. (Muut maat: Sudan x2, Somalia, ex-Jugoslavia, Ruanda ja Uganda). Olen myös jatko-opiskellut yliopistoissa terveydenhuollon johtamista, henkilöstöjohtamista ja -kehittamistä sekä trooppisia tauteja.
Kenttäohjelmien johdon jälkeen olen ollut SPR:n keskustoimistossa Tehtaankadulla (2010-2012) humanitaarisen puolen ohjelmapäällikkönä ja sitten Kv avun apulaisjohtajana. Lisäksi tein yhden ohjelmaevaluaation ICRC:lle (Kandaharin sairaala Afghanistanissa, joka on monelle suomalaiselle delegaatille tuttu paikka). Jäin Geneveen aluelliseksi koordinaattoriksi (Head of Sector) ja sittemmin olin terveyspuolen apulaispäällikkö (Deputy Head of Health, ICRC GVA). Yhteensä Genevessä kului 5 vuotta.
2018 päätin tehdä jotain muuta ja palata potilas/asiakastyöhön. Opiskelin kliiniseksi liikuntafysiologiksi, jollaiseksi valmistuin viime vuonna. Mutta maailman menosta johtuen sen linjan työpaikkaa Suomessa ei ole löytynyt ja ikääkin karttui. Voin nyt eläkkeellä ollessani vielä sitäkin erikoisalaa tehdä, jos vaan tilaisuus tulee eteen.
Olen myös mielelläni mukana ensiaputoiminnassa, mutta en ole vielä tehnyt SPR:n testejä siihen. Kunhan korona väistyy... Myös henkilöetsintä kiinnostaa, myös tekninen sellainen (liittyy tavallaan entisiin työnkuviin) ja muu Vapepa toiminta. Joten katsellaan vielä...
Olen aika uusi Tikkurilan osastossa, noin aktiivisena vapaaehtoisena. Kun palasin Suomeen vihdoin pysyvämmin ajattelin mennä mukaan vapaaehtoistoimintaan ja olen katsellut sopivia aktiviteetteja. Osaston hallitustoimintaa ehdotettiin nyt keväällä ja ajattelin, jotta mikä ettei.
Olen tavallaan seurannut lähemmin muiden maiden kansallisten yhdistyksien tekemisiä, kun ovat olleet partnereina Komitean ohjelmissa. Toki Tehtaankadulla ollessani seurasin myös Kotimaan puolta ja osallistuin mm. Nälkäpäiväkeräyksiin kerääjänä sekä puhuen kansainvälisestä työstä ja kouluttamiseen (ERU ja muut kurssit, Youth on the Run Tampereella jne.)
Olen tutustunut aika pintapuolisesti toimintaan, aika paljon Teams-juttujen kautta, joten vie vielä aikaa luoda oma käsitys juuri tästä osastosta. Muutenkaan en suosi lähestymistapaa tupsahtaa paikalle omien ideoiden kanssa ilman, että tuntee yhteisöä, toimintoja, haasteita ja mahdollisuuksia hyvin. Kansainvälisessä työssä näkee paljon sellaista eikä tulokset mitenkään puolla sitä lähestymistapaa. Kokemus tietty antaa tietoa ja vaihtoehtoja mitä ja miten voisi tehdä, mutta kannattaa ottaa rauhallisemmin ja katsella-kuunnella-ymmärtää ensin.
Tietysti läheisyys yhteisöihin ja ihmisiin, joiden kanssa on tekemisissä ja ehkä auttaakin. Tarpeen tullen voidaan mobilisoida suurempiakin ryhmiä mukaan, kuten nyt korona-aikana on onnistuneesti tehty. Järjestö tulee siten myös tutuksi yhteisöille ja on paremmin hyväksyttykin kuin jotkut ulkopuolelta tulevat “joukot”.
Kannattaa kokeilla ja tutustua eri muotoihin. Kaikki vapaaehtoistyön muodot eivät ole parhaita kaikille, vaan aina voi löytää itselle parhaiten sopivia muotoja. Omasta tahdosta, kiinnostuksesta ja käytettävästä ajasta voi itse päättää, voi tehdä enemmän tai vähemmän. Vapaaehtoistyö on hyvin mielekästä ja on todettu parantavan tyytyväisyyttä omaan elämään.
Koska minulla on kv avustustyön tausta monet tulevat sanomaan, että kyllä minäkin haluaisin/halusin tehdä tuota työtä, mutta sitten tuli vakityö, perhe jne. Ollakseen hyvä lähimmäinen ei tarvitse lähteä minnekään kauas. Lähelläkin on tehtävää ja ihmisiä, joita voi ja pitäisi tukea. Kansainvälinen työ, varsinkin sotatila- ja sodan jälkeisillä alueilla, joilla itse olen ollut eniten, ei edes sovellu kaikille ja se myös rajoittaa erittäin paljon ns “normaalia elämää”. Kotipuolen ja kotimaan vapaaehtoistyö on aivan yhtä tärkeää ja arvostettavaa.
Olin juuri hiihtoreissulla, koronavastuullisesti kumminkin, ja tässä yksi talvinen henkilökuva:
Liikuntafysiologiaan siirtyminen on seurausta koko elämänaikaisesta liikuntainnostuksesta. Aina kun mahdollista on tullut jotenkin liikuttua. Nyt juoksua, kävelyä, pyöräilyä ulkona ja sisällä, hiihtoa ja lihaskuntoa (sit taas kun salit aukeaa)!
Mukavaa viikkoa kaikille! 😊
Kiitos oikein paljon haastattelusta Päivi!